Katuvalot kehittyvät kovaa vauhtia

Nykyajan kaupungeissa ei tule pimeää kuin sähkökatkosten aikana. Katuvaloilla valaistaan aukiot, torit ja muut tärkeät paikat sekä suurin osa puistoista, kaduista, risteyksistä ja kevyen liikenteen väylistä. Katuvalaistuksella parannetaan niin jalankulkijoiden kuin polkupyöräilijöiden ja autoilla liikkuvien turvallisuutta. Öinen valaistus vähentää myös monenlaisia rikoksia, koska rikoksen tekijä olisi yöaikaankin muiden ihmisten havaittavissa ja valvontakameroiden kuvattavissa.

Katuvalaistus ei ole uusi keksintö

Ensimmäiset katuvalot olivat yksinkertaisia lyhtyjä, joissa paloi joko kynttilän tai öljylampun liekki. Suurta valotehoa niillä ei saatu aikaan. Jo antiikin Roomassa oli jonkin verran lyhtyjä katujen varsilla, mutta satunnaisesti ja pääasiassa ravitsemuspalvelujen luona, joten varsinaiseksi katuvalaistukseksi sitä ei voi laskea. Ensimmäisen määräyksen katuvalojen käyttämiseksi antoi Lontoon pormestari vuonna 1417. Pimeiden talvi-iltojen valaisemiseksi piti ripustaa ulos lyhtyjä. Vuonna 1524 Pariisissa velvoitettiin asukkaita pitämään kadunpuolen ikkunoissa valoja, jotta ne valaisisivat myös katuja.

Kaasuvalojen keksiminen oli huomattava parannus öljylamppuihin verrattuna, koska niiden valoteho oli suurempi. Ensimmäiset kaasuvalot sytytettiin Lontoossa vuonna 1807, Baltimoressa vuonna 1816 ja Pariisissa vuonna 1820. Suomen ensimmäiset katuvalot olivat kaasuvaloja, jotka sytytettiin Ruotsalaisen Teatterin edustalle vuonna 1860.

Sähkövalo mullisti katuvalaistuksen

Hehkulampun keksiminen muutti katuvalot sähköisiksi. Vuonna 1879 Thomas Edison patentoi ensimmäisen käyttöä kestävän hehkulampun, ja jo 1880-luvulla oli Helsingissä ja Tampereella sähköllä toimivia katuvaloja.

Ensimmäiset natriumlamput otettiin käyttöön Hollannissa ja Lontoossa vuonna 1932. Natriumlamput tuottavat kirkasta, mutta voimakkaan keltaista valoa, joka saa kaupungit ja moottoritiet näyttämään yöaikaan luonnottoman keltaisilta. Natriumlamppuja on kahdenlaisia: pienpaine- ja suurpainelamppuja. Molemmissa valon tuottaa höyrystynyt natrium, joka on metalli. Pienpainenatriumlamput tuottavat 200 lumenia yhdellä sähköwatilla, joka on erinomainen arvo. Suurpainenatriumlamput tuottavat noin 125 lumenia per watti, hehkulamppu vain 11 ja halogeenilamputkin vain 15-18 lm/W. Natriumlamppujen valontuotto suhteessa sähkönkulutukseen on siis huippuluokkaa, mutta ne ovat myös hyvin kalliita ja niiden kestoikäkään ei ole pitkä, yleensä noin neljä vuotta.

1950-luvulta lähtien on käytetty myös elohopeapurkauslamppuja, jotka natriumlampuista poiketen tuottavat valkoista valoa. Niiden valoteho on 50 lm/W. Monimetallilampuissa on elohopean lisäksi muitakin metalleja ja valoteho elohopealamppuihin verrattuna kaksinkertainen. Elohopealamppujen kestoikä on noin kolme vuotta. Elohopea on myrkyllinen raskasmetalli, minkä vuoksi elohopeaa sisältävien lamppujen myynti on kielletty Euroopan Unionin alueella vuodesta 2015 lähtien.

Tulevaisuuden katuvalot toimivat ledeillä

Myös loisteputkivalaisimia on kokeiltu katuvalaistuksessa, mutta niiden ongelmana on lamppujen suuri koko suhteessa valotehoon. Niiden valoteho on sinänsä hyvä, noin 65 lumenia kulutettua wattia kohti.

Puolijohdeteknikkaan perustuvat hohtodiodit eli ledit ovat kovaa vauhtia tulossa katuvalaistukseen. Niiden etuja ovat pitkä kestoaika, pieni sähkönkulutus, suuri valoteho (75 lm/W), tärinän- ja iskunkestävyys, pieni koko ja hyvin pieni huollon tarve. Ne tuottavat täysin valkoista valoa, minkä vuoksi niillä on alettu korvata etenkin keltaista valoa tuottavia natriumlamppuja. Lediteknologian etenemistä on hidastanut vain ledien huono lämmönkesto, jonka vuoksi suuritehoiset ledivalot tarvitsevat tehokkaan jäähdytyksen.

Valosaaste on pienenevä ongelma

Lamppujen lisäksi katuvalaistukseen vaikuttavat myös valaisimet. Natrium- ja elohopealamppuja on yleensä asennettu peltikuupallisiin valaisimiin, jotka ovat heijastaneet osan valosta taivaalle ja tuottaneet valosaastetta ongelmaksi asti. Valosaasteen vuoksi useimmissa kaupungeissa ja niiden lähelläkään ei ole voinut nähdä tähtiä ja pilvipeite on pimeään aikaan loistanut keltaisena. Valosaasteella on arveltu olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten, eläinten ja jopa kasvien terveyteen.

Ledivalaisimet vähentävät valosaastetta, koska valo lähtee tasomaisista ledeistä vain siihen suuntaan, missä valoa tarvitaan. Ledivalaisimissa ei edes tarvita heijastimia. Hajavaloa syntyy vain ledien